lauantai 4. elokuuta 2012

Sprinttitallille! (penkkiurheilija, älä vaivaudu)


Se oli siinä sitten tämä olympiadi ja tämä kausi. Koko vuosi sujui pääpiirteittäin niinkuin pitikin. Aina viimeiseen viikkoon asti. Oikeastaan viimeinenkin viikko sujui hallitusti ja hyvällä fokuksella kohti kauden päätöstä: Olympiafinaalia.

Kuten ennenkin, päivän tekeminen suhteutettiin päivän kuntoon: yleiseen olotilaan, väsymystasoon, jumiin ja yleiseen kulkemisseen. Viimeisinä päivinä ennen kauden päätöstä nuo päällimmäiset tekemistä säätelevät tuntemukset olivat päälle vyöryvän flunssan vuoksi väsymys, voimattomuus, "flunssajumi" ja yleinen kropan tukkoisuus. Kaikki edelliset ovat kutakuinkin vastakohtia niille tuntemuksille jotka itselläni liittyvät parhaimpiin onnistumisiin. Lähtökohta viimeiseen viikkoon ei siis ollut paras mahdollinen. Aikaa kuitenkin oli vielä ja  keinoja tuloksen esiin saamiseen tiedossa, sillä vuosien varrella oli valmistaudutta kisoihin monenlasista lähtökohdista.

Moni suomalainen jättää SM-kisat väliin jo ilmoittautumis vaiheessa kun kausi on mennyt treenien osalta huonosti, on ollut sairastumisia tai muuten vain ei kulje tai "pohjat ovat jääneet ohuiksi." Itse olen pyrkinyt tilanteessa kuin tilanteessa saamaan irti parhaan mahdollisen tuloksen ja valmistautumaan kilpailuun parhaalla tilanteeseen sopivalla tavalla, sillä koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaa. Nyt näistä kokemuksista yritettiin löytää ne tilanteeseen sopivimmat ja oppia vielä jotain uuttakin.

Tällä kertaa kisaa oli pakko lähestyä levon kautta. Viimeiset kaksi päivää ennen 50vaparin alkueriä sujuivat lähinnä vuodelevossa. Altaassa kävin kerran. Hakemassa otetta (300metriä I) ja varmistamassa että uinti lähtee hyvin liikkeelle ( 1 startti ja 35metrin V-veto startilla). Muuten kropan aktivointi ja herättely tapahtui muutamilla terävillä kuntopalloliikkeellä Olympiakylän kuntosalilla hengästyä ei saanut ettei hengitystiet ärsyynny yhtään enempää.

Näistä lähtökohdista lähdettiin sitten elokuun toiseen päivään ja 50m vapaauinnin alkueriin. Kisapäivänä valmistauduin kuten normaalisti. Ainoa muutos normaaliin oli oikeastaan aikaisempi herääminen. SM-kisoissa ei välttämättä tarvitse olla 100% hereillä vielä alkuerissä jos perustaso on riittävän korkealla suhteessa yleiseen tasoon. Olympia-altaassa 50vaparissa taso on sitä luokkaa että jokaisen kilpailijan on oltava hereillä jos mielii jatkaa kisailua vielä iltajaksossa.

Hereillä myös oltiin ja uinti lähti hyvin liikkeelle, rullasi tasaisesti loppuun ja maaliintulokin oli onnistunut. Kaikki meni siis kuten koko kevään ja alkukesänkin. Mutta... aika ei sitä ollut. Flunssa vei parhaan terän. Viimeinen herkkyys hukkui flunssan alle, uinti ei lentänyt. Jokainen veto oli noin 3cm tervettä sprintteriä lyhyempiä. Se on vähän, mutta 40:llä vedolla se tekee jo toista metriä ja 2m/s vauhdilla tuosta tulee se sekunti joka treeniajoissakin viikon takaisiin tuli lisää. Ei! Tämä ei ole selittelyä suomalaisille penkkiurheilijoille!!!

Tämä on analyysiä niille Jyväskylän sprinttereille ja muille sprintterihenkisille jotka tietävät mistä todella on kyse. Niille jotka olivat mukana rakentamassa kautta, joka tuotti tänä keväänä 2 EM-kisaedustusta, hurjan ennätysprosentin SM-kisoissa sekä yhden Olympiapaikan ja 5 SE-tulosta.

Kiitos kaudesta! Kiitos kirjeistä! Kiitos hauskoista treeneistä ja niistä jotka eivät hapokkaimmillaan aina tuntuneet niin hauskoilta vaikkakin kivusta huolimatta sitä usein jopa olivat. Kiitos kiriavusta ja tsemppauksesta niin treeneissä kuin kisoissakin. Toivottavasti saitte niitä myös minulta!

Tämä on meidän juttu! Se toimi nyt ja toimii ensikaudella entistä paremmin. Jatketaan samaan malliin: flipperiä, plaanipiikkejä, pesäpalloa, XYZ-sarjoja ja huikeita loppukirejä; sooloilua ja vahvaa yhteishenkeä ja kaikkea mitä ensikaudella taas keksitään.

Kausi on ohi ja uusi on alkanut! Vietikapula on nyt teillä! Hauskoja treenejä! Nähdään pian! Nyt kuitenkin: lomalla viimeinkin!

Päivänbiisi CCXIII 


Lopuksi:
Vaikkei kaikki aina näytä niin yksinkertaiselta...
... nauttikaa siitä mitä teette!!!



(kuvat: Uimaliitto, Jussi Salminen)



   

2 kommenttia:

  1. Moikka,

    erittäin harmilliseen kohtaan tuli tuo lentsu. Odotin tietty, että pääset jatkoon ja uusia ennätyksiä, koska vauhti on ollut motivoitunutta ja nousujohteista.

    Tämä blogisi on erittäin mielenkiintoista luettavaa tällaiselle kuntouimarille. Pääsen kurkistamaan edes vähän huippu-urheilija arkeen.

    Mutta, olet lomasi ansainnut ja tsemppiä jatkoon!

    Aki

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä treeneihin jatkossakin :)

    VastaaPoista