SM:t on nyt kisattu. Tässä fiiliksiä viikonlopulta:
Lähdin näihin SM:iin ennenkaikkea uimaan hyviä viestejä. Ensimmäisenä aamuna säästelin illan pitkään viestiin ja henkilökohtaiset finaalipaikat jäi saamatta. Perjantaina nousi vähän lämpöä ja uinti muuttui todella raskaaksi, lauantai aamun 50ru sai jäädä väliin olihan illalla taas viesti jossa täytyi olla iskussa. 4x100vuv oli taas samanlaista taistelua kuin henkilökohtainenkin satanen. Tuloksena SE ja oma osuus väsymystasoon nähden loistava 50,77.
Viimeiseen päivään lähdettiin taas samalla kaavalla. Henkilökohtainen 50vu uhrattiin viestille, josta oli tulossa ennätyksellisen tiukka. Vaikka Swimmingillä oli jo kaikkien 4x50vuv-4x200vuv:n SE:t molemmilla altailla oli sekari viestin Suomenmestaruus jäänyt monta kertaa niin pienestä kiinni. Lisäksi omakohtaiset kokemukset hyytyviltä sekariviestin rinuliosuuksilta oli kasannut peikon rinulia kohtaan. Tunne kun muut karkaavat ja omasta kropasta on kaikki revitty irti kun viimeinen piikki alkaa tuli taas vahvasti mieleen. Erityisesti Seinäjoen sm-viestin hyytyminen oli jäänyt mieleen, olihan oman osuuden päättäminen kuitenkin lähtölaukaus Jeren uran viimeiseen SM-starttiin, sekariviestin perhosuintiosuudelle. Tällä kertaa en aikonut olla se hyytyjä.
Iltajakso alkoi kuten edellisetkin: Finaalistien kahvituksella. Joukkueen johtaja varmisti että kolmosjoukueen järjestys on oikea. Kaikki piti olla kunnossa. Meinasin vielä itse tarkistaa ykkösjoukkueen mutta juuri kun olin nousemassa penkiltä lähti joukkueenjohtaja viemään papereita kisakansliaan. Kysyin kuitenkin Makelta: "Onhan ne ykkönen ja kakkonenkin tarkistettu" Kaikki oli kuulemma kunnossa.
Halu voittaa sekariviesti oli kova koko joukkueelle. Teemu ja Juho keskittyivät pelkkään viestiin. Jannella ja minulla alla oli yhdet henkilökohtaiset lajit. Finstan vaparissa SE-haaveet sai jäädä. Voitto sai riittää, viestissä sitten kaikki peliin. Kokoontumispaikalla tsemppailin muuta joukkuetta. Oma kroppa oli jo aivan hajalla. Kaikki energiat oli jo syöty ja edessä olisi taas hyytyminen. Alle 52sekunnin ei olisi mitään mahdollisuuksia. Janne aloitti vahvasti ja toi viestin toisena vaihtoon. NEM:iin viimeistelevä Teemu (ennätys 1,06,1) lähti tykittämään omaa osuuttaan. Voitto vaatisi rajua venymistä jopa 1,04-alitusta. Teemu sen myös teki. Rinuliosuus aikaan 1,03,89. Kun vapaauintiosuus pääsi käyntiin. Oli kiinni kurottavaa kertynyt 2-sekunttia ja Swimming oli tutulla paikalla neljäntenä. Ainut mahdollisuus nousta kärkeen oli surffata ensimmäinen puolikas ja kiristää toisella. 75metrin kohdalla tajusin kirin toimineen ja HSS oli saatu kiinni. Samalla iski kuitenkin hapot ja alkoi taistelu katkeamista vastaa. "Tästä se ei enää jää kiinni" ajattelin ja lisäsin tehoja. Uinti hyytyi ja hyytyi mutta niin hyytyi vastustajakin. Radan 3 Cetus nousi kuitenkin uhkaavasti. Jokainen veto oli toistaan raskaampi ja vetopituus lyheni vetovedolta. Lopulta käsi oli ensimmäisenä paneelissa ja Swimming oli vihdoinkin voittanut historian ensimmäisen miesten sekariviestin. Mitään voittoa en ole ikinä halunnut niin paljon kuin tätä, vaikka energiat oli syöty jo ennen starttia kulki ankkuri osuus aikaan josta en olisi voinut edes haaveilla ennen viestiä. 50,13! Teemu tuuletteli viestivoiton ohella huikeaa osuuttaan. Janne oli voittanut ensimmäisen aikuisten Suomenmestaruutensa!
 |
| 2metriä matkaa maaliin: (©simma.suomi) |
.jpg) |
| Voittajat!: (© simma.suomi) |
SM 2005: M 4x100vuv: SWIM 1, väärä uimareiden järjestysMilloinkahan se päivä koittaa???
GP 2005: SM viestien ilmoittaminen unohtuiSM 2006: M 4x100vuv: SWIM 1, väärä uimari joukkueessa
SM 2009: N 4x100skuv SWIM 1, väärä uintijärjestys
SM 2009: N 4x100skuv SWIM 2, väärä uintijärjestys
LRSM 2011: M 4x100skuv SWIM 2 väärä uimari joukkueessa (uimari katsomosta suoraan ankkuriosuudelle= ei hylkäystä)
SM 2011: M 4x100skuv SWIM 3 väärä uintijärjestys
SM 2011: M 4x100skuv SWIM 1 väärä uintijärjestys
Kiitos hienosta viestistä Janne, Teemu ja Juho Allonen!
Tota.. ei voi sanoa kuin pahoittelut teille kaikille neljälle uimarille! Selvähän sen on, että Jyväskylässä kaikkein paras sekarin viestijoukkue on! Mutta eiköhän olis jo aika toi valmentaja politiikka katsoa uudelleen ja samalla kallilla rahalla sinne saisitte valmentajan,joka a) on MOTIVOITUNUT hoitaan hommiaan, joista sille maksetaan b)ei NOSTAIS itseään jalustalle, mitä ei ensinnäkään ole ansainnut c)joka tietäis miten niitä altaassa töitä tekeviä pitäis motivoida ja d) olis ees munaa julkisesti seistä tehtyjen omien virheiden takana! Mutta minkäs narsisti luonteelleen voi. Tsemiä treenaamiseen ja vuosia vielä Hyviä "kahvoja" altaaseen! Näin Jere on joskus kannustanut ja hänen sanoja lainaan.
VastaaPoistaAnonyymille: Jos asioista on noin voimakkaat mielipiteet olisi kohtuullista esiintyä omalla nimellä tai vähintään helposti tunnistettavalla nimimerkillä.
VastaaPoistaA)millä tavalla joukkueenjohtajan toiminta liittyy valmentajien motivaatioon. Kaikille ihmisille sattuu jaksoja jolloin energiat on vähissä ja oma toiminta ei ole aivan sitä mitä pitäisi. Niin varmasti myös valmentajilla. En kuitenkaan allekirjoita että ryhmän valmentajilla olisi yleisesti ongelmia motivaation kanssa.
B) Mille jalustalle? Pieni tarkennus olisi tarpeen jotta asiaa voisi jotenkin kommentoida.
C)Valmentajien toiminnasta uimareita motivoivina voin kertoa lähinnä omista kokemuksistani. Ainakin Make osaa motivoida uimareita paremmin kuin moni muu valmentaja jonka treenejä olen vuosien saatossa eri yhteyksissä vetänyt. Jo itse treenit ovat rakenteeltaan motivoivia ja perinteisen allastreenin lisäksi Sprintterit tekevät altaassa ja sen ulkopuolella erittäin monipuolisesti kaikkea mahdollista yhdistelmätreeneistä uppopalloon ja hiihtoon. Mikä voisi olla motivoivampaa kuin se että päivittäinen treenaus on suunnitelteltu hauskaksi ja monipuoliseksi eikä treenit ole itseään toistavia I/II-kelauksia joita niitäkin jossain päin vedetään. Päivittäisen treenin lisäksi Make osaa myös motivoida silloin kun raskaat pääsarjat ovat pisteessä jossa tehdään ne sarjan tärkeimmät vedot kun kropasta alkaa olla puhti poissa. Myös pienryhmissä käydyt kehityskeskustelut päättyvät aina henkilökohtaiseen palautteen antoon jossa Make kertoo KANNUSTAVASTI mikä toimii jo ja millä jutuilla saisi helpoiten parannettua omaa tulostasoaan. Mielestäni nämä asiat kertovat siitä että ainakin Make osaa motivoida uimareitaan.
Mallan valmennuksesta en uskalla hirveästi sanoa koska kokemukset ovat vähäisiä viimeisen puolentoista vuoden ajalta. Joka tapauksessa Malla on nuori valmentaja joka on jo nyt tehnyt vahvaa tulosta omien uimareidensa kanssa. Mallan tyyli poikkeaa Maken valmennustyylistä erittäin paljon, mutta ehkä juuri tämä kontrastiero takaa sen, että jokaiselle uimarille löytyy Jyväskylästä sopiva valmennusryhmä. Koska suurempaa lopettamisaaltoa ei Mallankaan ryhmässä ole ollut on Mallakin varmasti onnistunut Motivoimaan uimaeitaan hyvin. Vieläpä siten että Matkurit ovat saaneet uitua heidän tarvitsemansa sprinttereitä huomattavasti suuremmat kilometrimäärät.
D)Jos luet tekstin vielä kertaalleen läpi huomaat että tuon viestivirheen teki Joukkueenjohtaja eikä kumpikaan Edustusryhmän valmentajista. Jos kyse on jostain muusta virheestä se ei käy ilmi kommentistasi ja on siksi mielestäni aiheeton. Molemmat valmetajat ovat kenen tahansa tavallisen ihmisen tapaan tehnyt virheitä. Uimareita koskettavat virheet niin Make kuin Mallakin on kokemuksieni mukaan myöntäneet avoimesti.
Keskustelimme tänään A-P:n kanssa anonyymin kommentoinnista lounaalla ja ehdotin A-P:lle, että hän siirtäisi koko kommentin johonkin omaan osastoon. Sitä myöten vähän tuo kommentti liittyy kyseiseen tapahtumaan.
VastaaPoistaKuten A-P:n kuvauksesta käy ilmi, ilmoitin väärän viestijoukkueen kilpailusihteeristölle. Tämän vuoksi joukkueemme jouduttiin hylkäämään.
Syy tapahtuneeseen hylkäykseen on yksin minun. Swimming Jyväskylän joukkueen käytäntöjen mukaan viestijoukkueen ilmoittaminen kuuluu joukkueen johtajan vastuulle.
Näin ollen kenelläkään A-P:n tai anonyymin nimeltä mainitsemilla henkilöillä ei ole mitään tekemistä tapahtuneen virheen kanssa. Vastuu on yksin joukkueen johtajalla.
Toivon, että anonyymi - selvästikin uintiurheilua seuraavan henkilönä - ymmärtää, että tuollainen kommentointi ei missään nimessä helpota A-P:n tai hänen valmentajansa valmistautumista tuleviin koitoksiin. Olen melkoisen varma siitä, että tätä blogia seuraavat ovat halunneet olla kommentoimatta aloitetta, antaakseen tälle hienolle urheilijalle hänen ansaitsemansa työrauhan.
Onnea ja Menestystä tuleviin MM-kilpailuihin A-P:lle ja Makelle!
T: Mikko Pirttimäki