keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Altaissa on eroja

Vaasan SM-uinnit nostivat taas esiin keskustelun altaiden nopeuseroista. SM-analyysini Nextgenerationin sivuilla on ihan ymmärrettävästi herättänyt keskustelua erityisesti Vaasan suunnalla. Tässä nyt kuitenkin minun käsitykseni asiasta.

Uimarit muodostavat uidessa pyörteitä ja erilaista aallokkoa. Tämä aallokko vaikuttaa uinti vauhtiin pääosin sitä heikentävästi. Yleisesti ottaen mitä suurempi uimari ja kovempi uintivauhti, sitä enemmän altaaseen tulee aallokkoa. Kolmas aallokon muodostumiseen vaikuttava asia on tekniikka ja erityisesti uintiasento. Tekniikkaan ja uinti asentoon pystyy jokainen itse vaikuttamaan ja siihen kannattaa myös vaikuttaa, mikäli haluaa uida kovaa. Kokoon vaikuttaminen on hankalampaa, mutta ylimääräinen massa (lähinnä rasva ja neste) eivät yleensä ole olleet nopeimpien uimareiden ominaisuuksia...

Uintinopeuden kasvaessa aallokko kuitenkin lisääntyy ja nopeus on kuitenkin se tekijä mitä jokainen ennätyksiä tavoitteleva uimari haluaa varmasti kasvattaa. Koska aallokkoa siis kuitenkin tulee on allastekniikalla mahdollista vaikuttaa siihen miten nopeasti ja tehokkaasti aallokko tasaantuu. Mitä vähemmän virtauksia pyörteitä ja aallokkoa altaassa on, sitä kovempia tuloksia uimarit pystyvät altaassa tekemään.

Nopea allas on siis sellainen jossa aallokko tasoittuu nopeasti ja virtausten uimareita jarruttava vaikutus on mahdollisimman pieni. Aallokkoa voidaan jarruttaa usemmallakin eri tavalla. Sivuille suuntautuvaa aallokkoa hajottaa tehokkaimmin rataköydet. Eli yksinkertaistettuna se paksumpi köysimalli on paras ja pinnalla kelluva naru heikoin. Sivuille ja eteen/taakse virtaavat vesimassat pysähtyvät hyvin myös veden poistokouruihin, joista optimiolosuhteissa vesi ei pääse aaltoilemaan takaisin altaaseen. Kolmas aallokkoa vaimentava tekijä on altaan vesimäärä ja muoto. Mitä suurempi vesimäärä sitä pienemmän osan vesimassasta uimarit saavat liikkeelle, sitä nopeammin virtaukset pääsevät tasoittumaan.

Nopea allas on siis käytännössä allaspöydellä sijoitetuilla ylimenokouruilla varustettu leveäratainen 10-ratainen allas, jossa on koko matkalta tasasyvyinen pohja ja vettä vähintään 2, mieluiten 3metriä. Rataköydet ovat siis paksut ja tehokkaasti aallokkoa rikkovat. Starttipallit ovat ne Omegan takajalantuella varustetut, jotka nykyisin ovat pakolliset kansainvälisissä arvokisoissa. Esimerkki tällaisesta altaasta on vaikkapa Shanghain MM-allas tai Eindhovenin Pieter van den Hoogenband Zwemstadion.

Ainekset superhitaalle altaalle syntyy kun otetaan 4ratainen 25metrin allas, jossa ratojen leveys on pienin mahdollinen ja käännöspäässä vettä on vain puolisen metriä. Rataköydeksi tässä tapauksessa kelpaa tavallinen pyykkinaru johon pistetään merkit 5 ja 15metrin kohtiin rataköydet kiinnitetään mieluiten noin 20-30cm vedenpinnan yläpuolelle jotta köysi on molemmissa päissä hieman ilmassa. Superhitaassa altaassa veden poistokourut sijaitsevat allaspöydän sijaan altaanlaidalla, jotta sivuttaisaallokko pääsee palautumaan  laidalta takaisin altaaseen. Starttipallin tulisi hitauden varmiustamiseksi olla mahdollisimman lyhyt, matala ja liukas. Toisaalta käsien käyttö startissa olisi hyvä rajoittaa siten että startti pallin kansiosa jatkuu tasaisena massana aina altaanlaitaan asti. Jos starttipalliin tehdään kallistuksia ne tulisi tehdä poispäin altaasta.

Kyseenalaisempia altaan noeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat suola ja koneelliset virtaukset. Suolavesi kelluttaa ja toimii siten osittain kumipukujen tapaan nopeuttavasti. Superhitaassa altaassa veden kierrätys hoidetaan tehokkaasti parilla altaanlaitaan sijoitetulla vesisuihkulla joka muodostaa altaaseen tehokkaan poikittais virtauksen ja työntää näin ollen uimareita kohti rataköyttä (pyykkinarua).

Edellä mainittujen lisäksi nopeuteen vaikuttaa tottakai uimarin fyysinen ja psyykkinen kunto, joka tietenkin on se merkittävin ja jota kisoissa oikeasti yritetään mitata. Myös uimarin välineet (lähinnä uikkari) vaikuttaa nopeuteen.

Pointtini Nextgenen blogissa ei siis ollut haukkua Vaasan allasta. Tarkoitus oli antaa yleisölle vastaus siihen miksi omat 50 ja 100vu ajat eivät olleet sitä mitä ainakin itse uinneiltani odotin ja että altaalla todella on vaikutus loppuaikaan aivan kuten pikaluistelujäillä ja yleisurheilukenttien pinnotteilla.

Kun uimari on treenannut itsensä huippukuntoon niin fyysisesti, psyykkisesti kuin teknisestikin ja saanut lisäksi hankittua välineet jotka mahdollistaisivat huipputuloksen tekemisen. Toivoisi tietysti että myös allas mahdollistaisi huipputuloksen tekemisen. Huipputulokset ja Olympiarajojen alitukset olivat varmasti myös liiton tavoite kisojen suhteen, koska kilpailut siirrettiin juuri Olympianäyttöjen takia kesästä helmikuulle. Ainakaan sprinttivapareissa lähellä rajoja oleva uimari ei altaasta johtuen pystynyt rajoja rikkomaan. Joku vielä kovempi uimari siihen olisi ehkä pystynytkin, mutta tällainen uimari olisi mitä todennäköisimmin alittanut tulosrajan jo aiemmin paremmin huipputuloksen tekoon soveltuvassa altaassa.

Ja vielä lopulsi. Vaasan uusi 50-metrin allas ei ole tuo kuvailemani superhidas allas. Muttei myöskään Shanghain tai Eindhovenin kaltainen supernopea allas. Olympianäyttöjä ajatellen kisat olisi kannattanut järjestää Suomen nopeimmassa altaassa. Tämä allas lienee Espoonlahdessa tai Mäkelänrinteellä. Luultavasti kukaan ei osannut arvata kuinka paljon allas esimerkiksi miesten 50 ja 100vapareissa tuloksiin vaikutti, sillä lyhyellä vuosisitten uidut SM:t osoittivat altaan olevan lyhyenä aika nopea vaikka Omegan starttipalleilla altaassa pääsisi vieläkin kovempaa.

Vaasan kisajärjestäjät järjestivät erittäin hyvät SM-kisat ja edellisvuodesta toimintaa oli viety eteenpäin esimerkiksi kuulutusten osalta! Kiitos siitä! Suomenmestaruuksien ratkomiseen olosuhteet olivat lähes täydelliset. Itselläni ei ainakaan siltä osin ole valittamista, päin vastoin. Kiitos hyvin järjestetyistä SM-uinneista!

Ps. Jos jollakin on vielä tarkennettavaa asiaan niin tarkentakaa ihmeessä. Ja jos paikkakunnallesi suunnitellaan uutta uima-allasta niin miettikää hetki kuinka nopeaan altaaseen  rahoitus saadaan järjestymään?

Päivänbiisi CXCVIII

1 kommentti:

  1. Hyvää pohdintaa erityisesti siitä, millaiset tekijät vaikuttavat uintituntumaan erilaisissa altaissa. Itselleni tuli mieleen kaksi asiaa.

    Monet uimarit hakevat katseellaan eräänlaista tasapainoa omaan uintiasentoonsa. Tämä ilmiö on vähän samankaltainen, kuin tasapainoilu suksilla näin talvisin. Kun katse kohdistuu tiettyyn kohtaan, asento ja liike tasapainottuvat. Tämän perusteella altaan muoto saattaisi vaikuttaa siihen, miten tasapainoiseksi uimari kokee asentonsa vedessä.

    Samoin altaan merkinnät voisivat vaikuttaa superhitaassa altaassa. Liian myöhään tai aikaisin loppuvat pohjamerkinnät hankaloittavat käännöksiä ja maaliintuloja.

    Toinen merkittävä kilpailutulokseen vaikuttava tekijä on ajanottolaitteisto. Oma näppituntumani on, että aikakäsitys on suhteellinen eri valmistajien kesken. Ajanottolaitteistoa urheilija harvoin seuraa suorituksen aikana mutta jos puhutaan arvokisarajojen metsästämisestä, niin ajanottolaitteiston tulisi olla sama jota käytetään arvokilpailuissa.

    T: Pirttis

    VastaaPoista