Heti kun kisat oli ohi iski flunssa, nenä vuotaa, olo oli kuumeinen ja väsynyt. Tiistai iltana luulin jo että nyt jää kyllä Tukholman reissu väliin. Heti nukkumaan ja peukut pystyyn että lepo auttaa. Keskiviikkona fiilis oli jo parempi, nenä edelleen aivan tukossa, mutta kuumeisuus ja pahin väsymys oli jo poissa. Treeneissä pelattiin uppopalloa. Alkuun paine tuotti hiukan ongelmia, mutta äkkiä siihenkin tottui.
Itse peliä tärkeämpää oli tietenkin voitto, joka irtosikin melko reilulla maalierolla. Peli oli siltii hyvin tasaista ja tiukkaa vääntöä riitti loppuun asti. Vastustajan hyökkääjät (Ville, Toni, Pete ja Sanni) satsasivat raakaan voimaan ja yrittivät läpi mahdottomistakin raoista, yleensä huonolla menestyksellä. Meillä hyökkäyspään nelikko (Teemu, Riku, Vesa ja Minä) panosti enemmän taktiseen puoleen. Kuviot olivat monipuolisi ja paikat hyökkäyksille katsottiin tarkasti, kunnon hyökkäykset päätyivät lähes poikkeuksetta maaliin.
Ehkäpä tässä ajatusta myös viikonlopun maailmancuppiin.
Päivänbiisi LXXXVIII
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti