Aamujakson jälkeen otin hotellilla reilun tunnin päikkärit. Nukahdin tosin vasta noin 10min ennen herätystä. Finalistien kahvituksella olin edelleen melko unessa. Hallilla jatkoin edellispäivistä poikkeavia rutiineja. Alkupätkän käytin lähinnä henkiseen latautumiseen ja rentoutumiseen. Jakson alkaessa seurasin ensimmäisiä Jyväskyläläisuinteja ja herättelin samalla kroppaa. Kun jakso pääsi vauhtiin, lähdin pikku hiljaa verrailemaan. Kädet tuntuivat edelleen todella väsyneiltä, etenkin ojentajat. Silti fiilis alkoi pikku hiljaa nousta rinulifinaalin lähestyessä.
Marssimusiikki alkoi soida ja finaali kahdeksikko lähti kävelemään kohti startti päätyä. Aamun kahdeksantena marssin jonon viimeisenä ja kun pääsin lähelle starttipäätyä nousi oma fiilis kerralla pintaan. Lähes koko joukkue oli kannustamassa eturivissä ja joukkueesta huokui voimakas kannustava ja voitontahtoinen asenne. Tuo asenne tarttui minuun välittömästi ja vain hetkeä myöhemmin kun nousin startti pallille, tiesin että nyt koko paketti on taas kasassa ja valmiina tekemään tulosta.
Uinti oli todella hyvä ja ennätys parani 0,13sekunttia. Uinnin jälkeen palkintojenjako ja nopeasti lyhyt verra ja noin puolen minuutin visiitti fysioterapeutin plintillä. Sitten olikin jo kiire juosta muitten perään ja latautua viestiin. Henkilökohtaisen 100m vaparin tulos viittasi siihen että uisimme ennen kaikkea aikaa vastaan. Teimme eroa muihin mitalisteihin joka osuudella ja maalissa olimme 5,14 sekunttia ennen hopeamitalisteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti