Loppu häämöttää

Leiri alkaa olla lopuillaan. Huomenna vielä aamutreenit ja lounas ennen paluulentoa Suomeen. Alkuun vähän viimepäivien treeneistä. Eilen aamulla vedettiin ihan mukava tehosarja. Sarja oli muotoa 4x(100+2x75+50+2x50br). Vauhdit sai päättää itse ja osan sai myös jättää uimatta. Itse vedin sarjan aikana 3x100II/III->III, 5x75 II/III->III, 4x50IV ja 6x50br. Happoja sarjasta sai ihan mukavasti niillä pärjääkin hyvin viikonlopun tehomättöön.

Tänään iltatreenissä lämmiteltiin alkuun pallonryöstön merkeissä. Lähtötilanteessa jokaisella oli yksi pallo ja peliualueena toimi puolikas 50metrin rata. Palloa sai heittää, mutta muuten palloa ei saanut pitää kädessä (tai jaloissa/kainalossa. ym.) pallo oli kuitenkin tarkoitus pitää hallussa esim omien käsien välissä ilman että koskee palloon. Idea oli ryöstää palloja toisilta ja saada siten hallintaansa mahdollisimman monta palloa. Peliajan lopussa eniten palloja hallussaan pitänyt oli voittaja. Loppu tulos oli se että 3pelaajalla oli 2palloa ja muilla 1 tai 0. Itse kuuluin näihin 2:lla pallolla voittaneisiin. Parhaillaan hallussa oli kolmekin palloa, mutta neljättä tavoitellessa 3 muuta hävisivät yllättäen.

Lämmittelyn jälkeen jokainen sai vetää mitä itse tarvitsi. Suurin osa veti nopeutta, muutamat pientä kelausta ja loput lähinnä IV-vetoja. Itse vedin yhden ylinopeusvedon ja pari käännöstä. Huomisaamuna ohjelmassa olisi vielä yksi treeni. Sitten loputkin kamat kasaan ja yöksi Suomeen. Ainiin joku majapaikka täytyisi vielä järjestää seuraavaksi yöksi (to-pe) pääkaupunkiseudulta. Lento on Helsingissä klo 23:50, joten majoituksen lisäksi sinne pääsy täytyisi vielä ratkaista. Vinkkejä otetaan vastaan ;)

Perjantaina ohjelma jatkuu näillänäkymin Olympiavaatteiden sovittamisella Vantaalla, mistä matkajatkuu, Espooseen Speedon varastolle ja siitä edelleen Espoonlahden uimahhallille. Viikonloppu kuluukin sitten pitkälti altaassa ja sen laidalla, sillä allekirjoittaneen GP-ohjelmaan kuuluu 8-16 kisastarttia ja jokunen alku- loppu- ja väliverra.

Päivänbiisi CLXXVIII

Pomo, opettaja, sparraaja vai tiiminvetäjä?

Leiri ja yhdessä olo sprinttitiimin seuraassa on tuonut mukanaan paljon hyviä keskusteluja ja pieni osa keskusteluista on päätynyt myös blogeihin. Make kirjoitti valmennuksen vallankumouksesta ja Ville muutoksen pelosta. Itse olen viimeaikoina työstänyt samojen keskusteluiden tulosta mielessäni ja koitan nyt purkaa sitä tänne.

Kysymys urheilijoille: Mikä otsikon nimikkeistä kuvaa parhaiten valmentajaasi?
Kysymys valmentajille: Mikä näistä koet olevasi uimareille? Mikä haluaisit olla?
Kysymys lukijoille: Mikä edellisistä kuvaa parhaiten hyvää vaalmentajaa?

Kuten kaikki tietävät, valmentajia löytyy laidasta laitaan. Lähes kaikki valmentajat voi varmasti sijoittaa johonkin otsikon lokeroon tai vähintään joku niistä kuvaa valmentajaa toista nimikettä paremmin.

Suuri osa pikku-uimareiden valmentajista lienee lähinnä opettajia. Sellaisia esikoulun ja ykkös-luokan mukavia helposti lähestyttäviä opettajia jotka ovat aina iloisella mielellä ja auttavat kaikkia oppimaan uutta. Opettajat huolehtivat siitä että oppiminen on mukavaa ja jokapäivä opitaan jotain uutta. Opettaja pitää myös kokemuksellaan yllä tiettyä auktoriteettiä.

Isompien uimareiden valmentajat muistuttavat usein tyyppillistä yläasteen ruotsinopettajaa. Tahti on usein niin kovaa ettei heikommat pysy enää mukana. Nopeimmat ja motivoituneimmat pysyvät tahdissa ja tykkäävät myös usein tästä opettajasta. Heikommat jättävät leikin kesken. Mukana roikutaan kun on pakko ja keskitytään oppimisen sijaan kavereihin. Opettajalle on tärkeää että kaikki lukukauteen pakattu materiaali tulee käytyä läpi jotta seuraavaana vuonna voidaan taas tehdä entistä enemmän töitä.

Seuraavassa vaiheessa valmentaja on usein pomo. Pomo suunnittelee tarkasti miten seuraava vuosi menee jotta yrityksen tulos olisi mahdollisimman kova. Jokaisella työntekijälle on määrätty tarkat työajat ja työtehtävät. Pomo valvoo tekemistä ja puuttuu herkästi jos määräyksiärikotaan. Pomo odottaa myös tuloksen jatkuvaa paranemista. "Kovempi työn teko tuottaa kovempaa tulosta.", kuuluu usein pomon ajatusmaailmaan. Pomo mittaa työntekijöidensä tuottavuutta tai pyytää tulokset suoraan työntekijöiltä. Jos tulokset eivät ole riittäviä syytä haetaan työntekijästä. Jos pomon odotuukset käyvät liian suuriksi laskee työntekijän motivaatio ja palkan korotukset ja muut bonukset jää saamatta. Ilmapiiri tiukkenee ja työntekijät liittoutuvat helposti pomoaan vastaan. Sääntöjä rikotaan yleisesti, tärkeintä on ettei pomo saa tietää.

Joissain tapauksissa valmentaja voi olla myös sparraaja. Hän voi sparrata joko yksitäistä ihmistä tai ryhmää. Sparraajalla on tarkka näkemys mistä tullaan ja minne mennään, mutta matkaa taitetaan sparrattavan tai sparrattavien ehdoilla.  Häneltä löytyy paljon tietotaitoa ja hän pyrkii jakamaan sitä mahdollisimman tehokkaasti. Sparraajan ja sparrattavan suhde toimii parhaiten silloin kun molemmat osapuolet ovat innostuneita asiasta ja molemmat luottavat toisiinsa vilpittömästi. Sparrattava odottaa sparraajaltana erityisesti uutta tietoa ja vanhaa kokemusta. Sparraaja taas haluaa auttaa sparrattavaa tämän tavoitteessaan ja tukea tätä mahdollisuuksiensa mukaan.

Valmentaja voi olla myös tiiminvetäjä. Tässä tapauksessa tiimiläisillä on yhteinen unelma tai päämärä. Päämäärä voi olla konkreettisesti kaikilla yhteinen (esim. kaikkia yhdistävä tapahtuma), tai sitten jokainen tekee tiimissä omaa juttuaan, mutta auttavat toisiaan ja saavat myös toisilta apua. Vaikka tiimiläiset toimisivatkin yksilöllisten tavoitteidensa eteen juttua tehdään kuitenkin joukkueena. Tärkeää tiimin toiminnan kannalta on, että tiimiläiset kunnioittavat toisiaan ja tiimin vetäjää. Tiiminvetäjällä on myös käsitys mihin suuntaan ollaan menossa, mutta tarkka reitti määräytyy kuitenkin tiimiläisten vahvuksien ja vastaantulevien haasteiden mukaan. Hyvä tiiminvetäjä pyrkii pitämään yllä rentoa ja kannustavaa ilmapiiriä. Tiiminvetäjän tärkeä tehtävä on myös tiimin jäsenien kuuntelu ja hyvien ideoiden jalostus muidenkin tiimiläisten hyödynnettäväksi. Erilaisuus on valtti tiiminvetäjän silmissä. Jokaisella tiimiläisellä on jotain annettavaa niin tiiminvetäjälle kuin muille tiimiläisillekkin.

Yllä siis omia ajatuksiani otsikon nimikkeistä. Omaa valmentajaa kuvaa tällä hetkellä parhaiten kaksi viimeistä. Välillä havaittavissa on myös ykkösluokan opettajan piirteitä. Työntekijän rooliin en mielelläni asetu.

SE vauhdilla finaaliin

Toinen kisapäivä sujui ensimmäistä paremmin. Aamu alkoi 200vaparilla jonka tarkoitus oli lähinnä herätellä 50vapariin. Ensimmäinen 100metriä oli vauhdiltaan aikalailla sitä mitä pitikin, mutta rentouden puute teki uinnista hieman turhan raskasta. Viimeiset 75 vedin hieman finstaa varten säästellen. Itse finstalla ajatus oli hoitaa tie finaaliin kun eilen jäi niin pienestä kiinni. Aamun uinti lähtikin hyvin liikkeelle ja uinti oli loppuuan asti mukavan rentoa. Alkuerissä uusi SE 21,46 ja paalupaikalta finaaliin.

Päivällä nukuin reilun tunnin päikkärit ennen finaalijaksoa. Fiilis ennen illan uintia oli hieman aamuista energisempi ja yleisesti meno iltajaksossa oli aamuista pirteämpää. Omat ajatukset pysyi hyvin omassa tekemisessä aina finaaliin kokoontumiseen asti. Starttipallin takalautaa säätäessä hetken kävi mielessä että nelosradallahan sitä tosiaan ollaan Maailman Cup finaalissa.

Uinti oli jälleen hyvä. Startti ei ollut aivanyhtä terävä kuin aamulla mutta muuten ensimmäinen piikki rullasi aamuista paremmin. Satasen käännösongelmista ei ollut enää tietoakaan ja toinenkin piikki lähti hyvin liikkeelle. Viimeisellä 15metrillä paras keveys hieman hävisi, mutta muuten uinti rullasi hyvin. Aika 21,54 ja Maailman cup pronssia. Ei huono saldo kauden ensimmäisille kisoille.

Huomis aamuna matka jatkuu kohti Espanjaa jossa tarkoitus olisi saada ainakin 100vaparin käännöksiin lisää varmuutta ennen ensiviikon GP-kisoja.

Berliinin Maailman Cup 1. päivä

Lähdettiin siis Ossin kanssa eilen espanjasta parin päivän reissulle Berliiniin ja ensimmäinen kisapäivä on nyt takana. Omalta osalta strartti kisakauteen ei ollut paras mahdollinen. Keskiviikon uppopallossa sain kaksi kertaa peräkkäin rinulin potkun suoraan kurkkuun. Eilen niskan ja kaulan lihakset meni sitten aika pahasti jumiin eikä hirontakaan tuonut pysyvää parannusta. Aamulla alkujumpankaan tekeminenkään ei onnistunut kun pää ei kääntnyt minihkään suuntaan. Onneksi fysioterapeuttimme Riina sai hetkellisesti niskaa vähän auki ja kerkesin vähän verraamaan ennen 100vu alkueriä.

Oma eräni oli ehkäpä lajin kovatasoisin sillä viereen asettui mm. sellaisia uimareita kuin Hayden, Nystrand ja Deibler. Pääsin heti startista hyvin liikkeelle ja uinti rullasi hyvin. Käännös jäi kuitenkin vähän kauas enkä oikein saanut ponnistettua. Sama tahti jatkuin läpi lajin. Käännökset epäonnistui, mutta uinti rullasi hyvin. Loppu aika 48,73 ja sadaas osalla karssiutuminen finaalista.

Aika oli kuitenkin kauden vaiheeseen nähden hyvä. Varsinkin kun ottaa huomioon niskaongelmat ja epäonnistuneet käännökset. Iltajaksossa sai kuitenkin tyytyä katsomossa istuskeluun kun finaali paikkaa ei irronnut. Suomalaisittain parasta antia tarjosi Hanna-Maria joka ui oman ennätyksensä 28,02 selärin sprinttimatkalla. Kansainvälisesti kovin tulos oli 95-syntyneen jenkki teini Missy Franklinin 200selkäuinnissa uima ME 2,00,03. Kyseessä on muuten ensimmäinen naisten henkilökohtainen ME nykyisillä puku säännöillä.

Palaillaan huomenna asiaan. Ohjelamassa silloin 200vu ja 50vu joista jälkimmäisessä finaalipaikka on taas otettavissa jos uinti rullaa ja käännös osuu kohdilleen.

Kisakauden kynnyksellä

Syyskautta on jo 2kuukautta takana, mutta ensimmäisiä kisoja saa vielä odottaa. Yleisellä tasolla ensimmäisiä kilpailuita on käyty niin kotimaassa kuin maailmallakin. Suomen simma.nu ihmettele mikä on vikana kun ei maailmancup kiinnosta. Sama vikaa tuntuu olevan maailmalla muutenkin. Maailmancupin avaus Dubaissa oli monen lajin osalta surullista katsottavaa. Osassa lajeista alkueriä ei uitu ollenkaan niukan osanoton vuoksi ja yleisesti taso jäi finaaleissakin huonoksi. Surkeinta meno oli naisten 800vaparissa jossa virallisen tuloksen saaminen riitti mitaleille ja ylivoimainen voitto irtosi 9minuutin alituksesta (8.45,4 vs. 9.17,5).  Naisten 200perhosen 5finaalista 4 sai tuloksen ja palkintopallille riitti 2,16,67. Finaalijaksossa nähtiin myös päälle 36sekunnin 50rinuli ja 32:n 50perhosta.

Hieman kovatasoisempia lajeja löytyi miesten puolelta, mutta sielläkin palkinnot irtosivat halvalla. Miesten 50 ja 100vu:ssa kärki oli noin SM-finaalitasoa, mutta finaaleihin pääsi Dubaissa hieman helpommalla kuin Vaasassa. Joitain koviakin tuloksia kisoissa nähtiin. Esimerkiksi naisten 200selkää taittui Daryny Zevinalta aikaan 2,02,94.

Tukholmassa ja Moskovassa tulostaso oli jo lupaavasti nousussa vaikkei vielä Maailman cupin ansaitsemalla tasolla aivan ollutkaan. Berliinin lähtölistoilla leveyttä alkaa jo olla paremmin. Esimerkiksi Ranskasta ja Italiasta tulee kovia uimareita mukaan, isäntämaa Saksasta puhumattakaan. Esimerkiksi 100perhosen top-8 näyttää lupaavalta:

"Phelps, Michael 1985 USA    49.22

McGill, Tyler 1987 USA       49.77
Deibler, Steffen 1987 GER    49.95
Korotyshkin, Evgeny 1983 RUS 50.23
Czerniak, Konrad 1989 POL    50.70
Cavic, Milorad 1984 SRB      50.80
Huegill, Geoff 1979 AUS      50.93
Sano, Hidemasa 1984 JPN      51.50"

Berliinissä mukana on myös hyvä joukko suomalaisia. Itsekkin suuntaan Ossin kanssa viikonlopun pikavisiitille Berliiniin. Mielenkiintoista nähdä miten rajusti 100vaparin taso nousee. Vielä Moskovasta finaalipaikka olisi irronnut kohtuu "helposti" (48,96), mutta Berliiniin listalla 8. ilmoitettu aika on 47,05.

Vielä pari sanaa päivän treeneistä. Aamutreeni aloitettiin kuivalla. Aluksi palloteltiin vesipallolla ringissä fysiopallojen päällä istuen. Sen jälkeen make piti taas haastattelun. Tällä kertaa olin itse haastateltavana ja käytiin läpi syksyn kisojen todennäköinen lajiohjelma ja suunnitelma.

Altaassa käytettiin taas fysiopalloja. Tällä kertaa uitiin 4x25/hlö viesti vesipallovaparia fysiopalloa kuljettaen. Illalla uitiin samaviesti uusiksi. Aamulla joukkueemme (pete, mikko, noora, minä) hävisi viestin kohtuu selvällä marginaalilla. Illan finaalissa aika parani noin 20sekunttia ja vaikka vastustajakin pystyi parantamaan tulostaan selvästi voitimme finaalin noin 1½sekunnin marginaalilla.

Loppuun vedettiin vielä tehosarja joka oli muotoiltu yksinkertaisesti:

4x

25 startilla L. 60"
2x25 L. 30"
50 L. 60"
75 L. 90"

Vauhdin sai päättä itse oman tuntuman mukaan. Idea oli kuitenkin uida tilanteeseen sopivat tehot. Osan sarjoista sai myös jättää uimatta.

Itse panostin tälläkertaa piikkeihin ja finstaan. Ensimmäisen kierroksen jälkeen jätin 75uimatta ja vauhti tuntui kiihtyvän. Aamutreenin yhteydessä Miian auki hieromat hartiat alkoivat taas totella käskyjä ja uintiin löytyi rentoutta. Tuloksena syksyn parhaita piikkejä (pari kertaa 9,5) ja muutenkin kovia treeni aikoja.

Ai niin. Iltatreenin lämmittelyksi pelattiin uppopullaria. Käytännössä siis uppopalloa, mutta pallon sijaan pelivälineenä toimi perinteinen täytettävä rollopullari jossa taisi olla  veden lisäksi jokunen pikkukivi lisäpainona ja maalina toimi toisessa päässä T-viiva ja toisessa päässä käsipainoilla pohjaan rajattu vastaavan kokoinen alue. Viimeisen viikon aikana niin Make kuin uimaritkin ovat olleet poikkeuksellisen innovatiivisella tuulella ja treeneissä on kokeiltu kaikenlaista.

Loppuun vielä haaste tasapainoilusta kiinnostuneille: Heitä fysiopallo veteen ja nouse sen jälkeen vedestä pallon päälle istumaan ja nosta kädet kohti kattoa/taivasta. Kuulostaa äkkiseltään aika helpolta, mutta itse ainakin jouduin parissa treenissä treenaamaan ennen kuin onnistui.

Päivänbiisi CLXXVII

Laattatehoista puolivapaalle

 Eilisessä iltatreenissä lensi pitkästä aikaa taas laatta. Treenin alkupuolella vedettiin 2x50IV, toinen broukkenina ja toinen suorana. Alkuun uitu suora finsta oli treenin avausvedoksi raskaimman tuntuinen pitkään aikaan. Kangistuminen alkoi jo 15metrissä ja maalissa fiilis oli sama kuin hyvin menneenn 200vaparin jälkeen (niitä kokemuksia ei tosinn kauheasti ole). Aika kuitenkin toivoa herättävä 23,3.

Keskivaiheilla treeniä leikittiin vähän fysiopallojen kanssa ja loppuun vedettiin kunnon hapotus sarja, jossa vatsahapotkin nousivat ylös hengittämään:

5x100"br" 1.-2. 50-25-25, 3. 25-50-25 ja 4.-5. 25-25-50. St. 1-2minuuttia.

Treenin jälkeen kävimme syömässä rannalla. Fiilikset sieltä voi Ossia lainaten tiivistää, "ruoka oli hyvää, mutta seura vielä parempaa". Lisäksi ruoan hinta-laatusuhde oli hyvä.

Oma ateria näytti tältä ja maistui vielä paremmalta

 Tänään aamutreeniin oli matkaa sängystä linnuntietä noin 2metriä. Treeni alkoi klo 11:00 ja herätys oli soimassa noin 30sekunttia liian aikaisin, klo 10:59.  Treeni pidettiin siis meidän kattoterassilla. Alkuun Miia piti jumpan, jossa aurinkotervehdyksiä, kyynerpäähippaa ravistelua ym. Loppuaika käytettiin henkiseen valmistautumiseen: Make haastatteli Villeä ja väleissä muut uimarit kertoivat omia mietteitään. Keskustelu oli luottamuksellista, joten ei siitä sen enempää. Aihe koskettaa kuitenkin lähes jokaista IKM-ikäistä ja sitä vanhempaa uimaria.

Illalla kävin pyörähtämässä Malagassa. Pyöräilin ympäri keskustaa ja piipahdin myös muutamassa kaupassa.

Päivänbiisi CLXXVI

Tuoreempaa arkkitehtuuria Malagan keskustassa

Ylipitkäksi venähtänyt hellejakso on kuivattanut Malagaa halkovan joen kokonaan.

Gibraltar ja Marbella

Jo leirin alussa oli puhetta Gibraltarilla käynnistä ja eilen se lopulta toteutui. Äitini serkku, Vuokko on asunut täällä jo vuosia ja lähti poikaystävänsä kanssa mukaamme matkaoppaaksi. Tässä hiemam kuvia päiväreissultamme:

Etualalla Espanjan ja Britanian välinen raja, taustalla kohoaa jylhä Gibraltarin vuori. 

Aluksi kävimme syömässä Gibraltarin keskustassa. Ja suuntasimme sen jälkeen vuorelle.

Keskustaa ja Gibraltarin vuori pilviin verhoutuneena

Gibraltarin vuorta valloittamassa: Kuskinamme Gibraltarille ja takaisin oli Vuokon poikaystävä Ismael (kuvassa vasemmalla) 

Herkuleen pylväät

Vuoren vakioasukkaisiin kuuluvat Barbaari Makaki apinat, joista tuli otettua pari ihan onnistunutta kuvaakin. Apinoiden lisäksi toinen hieno nähtävyys vuorella oli tippukiviluola. Luolasta on löydetty ensimmäinen Neandertalilaisen pääkallo, josta luolass on jäljennys alkuperäisellä paikallaan. Luola oli paikan päällä nähtyny aika vaikuttavan näköinen, mutta kuvista fiilis välittyy heikosti. Jokatapauksessa luonnon muovaama luola ihmisten suunnittelemalla valaistuksella ja musiikilla höystettynä oli hieno elämys.

Apina tähystää kohti Satamaa

Tippukiviluola dramaattisessa valaistuksessaan.

Veljekset?

Yli 400metriin merenpinnasta kohoavan vuoren jyrkempi sivu.

Paluumatkalla Torremolinokseen kävimme vielä pikavisiitillä Marbellassa, joka tunnetaan miljonäärien ja superjulkkisten lomailu ja asuinpaikkana. Erityisesti Puerto Banusksen huvivenesatama oli jotain mitä suomessa ei näe. Laiturissa oli mm. 64-metrinen huvijahti Lady Haya ja kadun varressa autoja Rolls-Roysesta Ferrariin.

Marbellan venesatamassa parkissa oli myös tämä Audi

Autokaupassa tarjonta painottui  myös luxusosastoon

Eilen Britaniassa, tänään Espanjassa ja viikon päästä Saksassa sitten taas Espanjassa ennen paluuta Suomeen...

Päivänbiisi CLXXV