keskiviikko 2. joulukuuta 2009

SM:iä odotellessa

Jo ennen GP:t juttelin Villen kanssa talven SM-kisoista ja hyvin menneiden kisojen jälkeen molemmilla motivaatio jo odotukset ovat kasvaneet. Pukujen poistuminen tuo lisää mielenkiintoa kisoihin, mutta erityisesti odotuksia nostaa ryhmämme vauhdilla kasvanut ryhmähenki. Vuosi sitten kokoryhmän yhteisten pikkujoulujen järjestäminen ei olisi tullut kuuloonkaan. Viime viikonlopun pikkujouluihimme sen sijaan osallistui lähes koko ryhmä ja pois jääneilläkin oli pätevät syyt.

Yksi ryhmähenkeä ja sm-fiilistä nostava tekijä on ehdottomasti myös hurja tason nousu/leveneminen miesten puolella. Muutama vuosi sitten ryhmän ainoa finalisti miesten puolella oli Jere ja lisäksi ehkä pari "tuurilla" saatua finaalipaikka. Nyt tilanne on se että ryhmän 14-henkisestä miesjoukkueestamme suurin osa tulee todennnäköisesti taistelemaan henkilökohtaisista finaalipaikoista.

Vielä kesän SM:ssä finaalipaikoista kisattiin yksilöinä. GP:ssä tilanne alkoi kääntyä jo tiimityön puolelle erityisesti vapareissa. Ykkös joukkue jännitti pääseekö kolmos joukkue finaaliin ja finstan vaparin aamun viimeinen kuuden jyväskyläläisen kuumaerä nostatti kisafiilistä ja piti jännitystä yllä loppuun asti. Kuinka monta meistä jatkaa vielä finaaliin?

Lyhyet vaparit ovat luultavasti ne mielenkiintoisimmat myös talvella, mutta jännitettävää riiittänee myös mm. perhosissa ja satasen sekarissa sekä rinulissa. Vapariviesit ovat tietysti aivan oma lukunsa ja sekariviestien lukemattaomat kokoonpanovaihtoehdot luovat varmasti tervettä kilpailua ja nostavat yleistä tasoa.

Väite: "Seura tekee kaltaisekseen", pitänee paikkansa niin hyvässä kuin pahassakin. Nykyisen ryhmän rungon muodostavat 88-89-syntyneet nousivat viestikisojen kärkikahinoihin pitkälti Jeren avustuksella, mutta Jeren jäädessä "eläkkeelle" taso on entisestään leventynyt ja positiiviselle kehitykselle ei näy välitöntä uskaa. - Päin vastoin. Uskon että vahva tason nousu miesten puolella vetää nousuun myös naisosastoa ja ainakin syksyn aikana tekeminen altaalla on ollut mielestäni ammattimaisempaa yhtälailla miesten kuin naistenkin puolella.

Mutta!

Miksi mielessä pyörii 2 kuukauden päässä olevat SM-kisat kun lähtö EM:iin on vajaan viikon päässä. Mainitsin asiasta Villelle jo maanantaina ja eilen otin asian puheeksi myös Maken kanssa.

Make näki asiaan 2 syytä:

1.) Juuri tuo ryhmähenki tekee SM:stä tällä hetkellä kiinnostavammat kisat. Ja joukkueena on helpompi lähteä kisaamaan SM:iin kuin yksilönä EM:iin.

2.) Menestys krapula. "Jypin alkukauden tulos oli onnetonta, vaikka tekeminen oli kovaa ja joukkuekin lähes sama kuin viime kaudella". Minulla taas GP:t menivät todella hyvin ja Maailman Cup:itkin menivät lopulta ehkä yllättävänkin hyvin. Kaikki on periaatteessa tehty oikein senkin jälkeen mutta treeneissä homma ei vain toimi. Uinti on raskasta, hidasta, tahmeaa, voimatonta... IV-vedoissa ei tule happoja, mutta vauhti vaan hiipuu ja tekniikka tökkii.

Make kirjoitti blogissaan siitä kuinka viimeistelyssä usein tuijotetaan aikoihin ja verrataan niitä edellisillä kausilla samaan aikaan uituihin aikoihin. Samaan asiaan liittyen mietin itse vielä eiliseen iltapäivään asti, että juuri nämä tämän viikon alun tehot olisivat tärkeitä:

Maanantaina piti uida 4-8x 50 IV br ja tiistaina noin 2x100br. Ensimmäisen tarkoituksena oli herättää maailmancupin jälkeen tauolle pistetty maitohapontuotto. Tiistain tehot taas keskittyisivät hapon sietoon.

Maanantain setti loppui jo kahden finstan jälkeen kun vauhti hyytyi eikä happoja tullut käytännössä ollenkaan. Koska tuntemukset altaassa olivat tiistaina myös yhtä heikot niin satasia ei edes yritetty. Make pyysi minua ehdottamaan ratkaisua viimeistelyn jatkamiseen.

Ehdotin että treeni lopuu osaltani siihen paikkaan ja keskiviikko menään max 15min altaalla ja sopivan mittaisella pyöräily/kävelylenkillä (45-150min?). Torstain aamutreeni vielä lepoa ja to iltapäivällä yritettäisiin sitten uudestaan avata tehopuolta.

Maken mielestä suunnitelma kuulosti hyvältä ja sovittiin että sen mukaan mennään. Kovin monella valmentajalla ei välttämättä olisi rohkeuttaa pyytää uimarilta uuttaa treenisuunnitelmaa viikko ennen uimarin ensimmäisiä arvokilpailuita, tai ainakaan lähteä toteuttamaan sitä jos se romuttaa täysin valmentajan aiemmin itse suunnitteleman.

Tulipahan taas jaariteltua. No katsotaan miten viikko tästä etenee.

Kiitokset Villelle ja Makelle taas kerran niin antoisista keskusteluista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti